Zetterbergin pääteos on järkälemäinen Viron historia (2007), mutta hän on tarkastellut aihepiiriä useissa muissakin kirjoissaan. Suomen sillan kulkijoita kokoaa tunnontarkasti ja seikkaperäisesti yksiin kansiin 1800-luvulla Suomenlahden ylittäneet kulttuurikosketukset. Yllätyksiä ei Zetterbergin tekstistä tälläkään kertaa puutu, niin kuin ei ole puuttunut koskaan. Tyystin omanlaisensa luku kulkijoiden joukossa oli vasta 11 vuotta täyttänyt Johan Philip Palmén, joka Porissa ja Turussa asuttuaan saapui 1822 Viron puolelle aloittaakseen opinnot Tallinnan maineikkaassa Ritariakatemiassa. Zetterbergin valtaisasta aineistosta voi poimia lukuisia poikkeuksellisen kiintoisia henkilökuvia.
Myös monilla Suomessa vakinaisesti asuvilla virolaisilla on toinen asuinpaikka Virossa. Kyselytutkimuksen mukaan yli puolella (55%) Suomen virolaisista on asunto myös Virossa, ja kaksi kolmasosaa näistä asunnoista on käytössä haltijoidensa omana asuinpaikkana. Suomessa asuvien virolaisten osalta ei siis voida puhua pelkästään ylirajaisuudesta, vaan osalla on vahvat siteet Viroon myös monipaikkaisuuteen perustuen. Lisäksi ne Suomen virolaiset, joilla on Virossa oma asunto, käyvät Virossa useammin ja viettävät siellä enemmän aikaa kuin ne, joilla ei asuntoa Virossa ole (Kuvio 1).
Olle Järv, Kerli Müürisepp: Virolaiset Suomessa – ylirajaisuus, monipaikkaisuus ja koronakriisiMiksi kutsutaan ihmistä, joka on kansallisuudeltaan virolainen, kansalaisuudeltaan suomalainen, jolla on koti sekä Suomessa että Virossa ja joka työskentelee muuten Suomessa, mutta koronakriisin aikana etänä Virossa? Tieteellinen vastaus: ylirajaiseksi Suomen virolaiseksi, jolla on monipaikkainen elämäntapa.
Toinen koti Virossa edellyttää myös investointeja: yli puolet (56%) Virossa asunnon omistavista Suomen virolaisista kertoo käyttävänsä Suomessa ansaitsemiaan tuloja Virossa sijaitsevaan asuntoonsa. Tämä puolestaan lisää sidoksia paikalliseen yhteisöön esimerkiksi asuntoon liittyvän asiainhoidon sekä maksujen maksamisen kautta.
(SUORA LÄHETYS<<<<) Suomi Liettua elää live 10 elokuu 2022
Kahdenväliset suhteet - Viro - Suomi ulkomailla
Heidän lisäkseen myös Suomen kansalaisissa on ihmisiä, jotka lukevat itsensä virolaisiksi. Suomessa oleskelun syistä tai kestosta riippumatta ylirajaisuus on enemmässä tai vähemmässä määrin osa heidän elämäänsä, kun he pitävät yllä suhteitaan Viroon. Ylirajaisuus tarkoittaa sitä, että henkilö pitää tiiviisti yhteyttä kotimaassaan asuviin sukulaisiin, ystäviin ja tuttaviin ja pitää itsensä monipuolisesti ajan tasalla kotimaan tapahtumista, kuten kulttuurista, urheilusta, politiikasta ja taloudesta. Ylirajaisuus ei kuitenkaan rajoita henkilön kotoutumista uuteen yhteiskuntaan. Suomen virolainen, joka ylläpitää kiinteitä suhteita Viron yhteiskuntaan ja virolaisiin, voi samanaikaisesti olla hyvin integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan ja tuntea olevansa kotonaan suomalaisten joukossa. Siinä, että ihmisellä on vahva kuuluvuuden tunne useampaan maahan ja kulttuurin samanaikaisesti, ei tietenkään ole mitään uutta, mutta nykypäivän teknologia – internet, älypuhelimet, sosiaalinen media – on edesauttanut ylirajaisen elämäntavan suosiota mahdollistamalla yhä välittömämmät ja tiiviimmät yhteydet fyysisestä sijainnista riippumatta.
Lehti kertoi jo vuodenvaihteessa 1835–1836 turkulaisen laivayhtiön perustamisesta. Yllätyksiä ei Zetterbergin tekstistä tälläkään kertaa puutu. Avainasemassa ovat luonnollisesti virolaisten kansalliseepos Kalevipoeg, joka painettiiin Kuopiossa, ja runoilija Lydia Koidulan elämäntyö. Ei ihme, että historiantutkija Zetterberg tukeutuu juuri Laitisen esseeseen aloittaessaan Suomenlahden 1800-luvulla ylittäneiden kulttuurisuhteiden perinpohjaisen analyysin. Jyväskylän yliopiston yleisen historian professori emeritus ja aikakauskirja Kanavan entinen pitkäaikainen päätoimittaja Zetterberg tunnetaan Suomen ja Viron suhteiden kävelevänä tietosanakirjana.
Sanan live käännös englanti-suomi - Ilmainen SANAKIRJA
Mutta mitä tällainen elämäntapa oikeastaan pitää sisällään? Miten koronakriisi on vaikuttanut valtionrajat ylittävään elämään? Miksi monipaikkaista elämää elävää ylirajaista väestöä pitäisi tutkia ja miksi heidät pitäisi huomioida valtiollisessa päätöksenteossa? Suomessa asuu väestörekisteritietojen mukaan lähes 51 000 Viron kansalaista.
[LIVE HD@@@] Viro Suomi elää 2022 29 heinäkuu 2022 | Profile