Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon vuonna 1941 ja miehitti Viron. Saksan hävittyä sodan neuvostojoukot palasivat ja palauttivat neuvostovallan. Viro kuului Neuvostoliittoon vuoteen 1991 asti. Etenkin neuvostovallan alkuaikoja leimasivat julmuudet virolaisia kohtaan: jopa 80 000 virolaista karkotettiin vankileireille vuoteen 1953 mennessä. Venäjänkielisiä asukkaita muualta Neuvostoliitosta asutettiin Viroon, erityisesti maan itäosiin, kuten Narvan kaupunkiin. Viron itsenäisyyshaaveet kasvoivat 1980-luvun lopulla, kun Neuvostoliiton ilmapiiri vapautui Mihail Gorbatšovin liennytyspolitiikan myötä (perestroika). Virossa järjestettiin kansanäänestys itsenäistymisestä, ja suurin osa kansasta kannatti itsenäisyyden palauttamista.

Viro on avoimen Venäjä-vastainen, ja se on ottanut vastaan huomattavan määrän ukrainalaispakolaisia Venäjän hyökättyä Ukrainaan keväällä 2022. Viro on huolissaan omasta turvallisuudestaan hyökkäyksen seurauksena, kuten muutkin Baltian maat. Inhimillisen kehityksen indeksi 30 av 188 Viro sijoittuu sijalle 30 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta. Talous ja kaupankäynti Viron talous on yksi Euroopan liberaaleimmista: valtiontalous on hyvin tasapainossa, byrokratiaa on yksinkertaistettu ja sähköistetty, ja sekä yritys- että tuloverotus ovat suhteellisen alhaisia.

elää viroksi - Sanakirja.org (suomi-viro)

Viro julistautui itsenäiseksi 1918, mutta se pääsi eroon neuvostomiehittäjistä vasta vuotta myöhemmin. Nuoreen Viroon perustettiin oma parlamentti, mutta nuori demokratia päätyi lähes itsevaltaisen presidentti Konstantin Pätsin hallintaan 1930-luvulla. Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto miehitti maan vuonna 1940 heti sodan alkumetreillä: Saksan ja Neuvostoliiton vuonna 1939 solmiman Molotov–Ribbentrop-sopimuksen lisäpöytäkirjan mukaan Viro kuului Neuvostoliiton etupiiriin.

Virossa inflaatio jatkaa nousuaan, talouskasvu hyytyy

Työ Suomessa, perhe Virossa - Elämässä.fi

Virossa on käytössä tasaverotus, eli kaikki palkansaajat maksavat saman prosenttiosuuden veroja tuloistaan. Talouden vapauttamiseen ryhdyttiin jo ennen virallista Neuvostoliitosta itsenäistymistä, ja yritystoimintaa yksityistettiin vauhdilla heti itsenäistymisen jälkeen. 1990-luvulla Viroon investoitiin suhteessa enemmän ulkomaista pääomaa kuin mihinkään muuhun Keski- ja Itä-Euroopan maahan. Viro on nykyään tunnettu edistyneistä sähköisistä järjestelmistään – maassa voi jopa äänestää sähköisesti! Byrokratian hoitaminen netissä nopeuttaa asiointia julkisissa palveluissa. Viron talous kasvoi voimakkaasti 1990-luvun puolivälistä vuoden 2008 globaaliin talouskriisiin asti. Romahduksen jälkeen talous elpyi, ja maa oli uusien kasvuhakuisten yritysten (start-up) perustamisessa maailman kärkeä.

Virossa on viisitoista maakuntaa, jotka jakaantuvat kuntiin (64 kpl) ja kaupunkeihin (15 kpl). Neuvostoliitosta irtautumisen jälkeen Viroon jäi paljon etnisiä venäläisiä: nykyisin lähes kolmannes maan asukkaista puhuu äidinkielenään venäjää. Venäläisväestö asuu pääosin Tallinnassa ja Koillis-Virossa Narvassa ja Kohtla-Jarvessa. Venäjänkielisten koulutus- ja tulotaso ovat vironkielisiä matalampia, ja noin 90 000 venäjänkielistä on edelleen vailla Viron tai Venäjän kansallisuutta. Nykyinen hallitus suunnittelee lakkauttavansa venäjänkielisen perusopetuksen vuoteen 2030 mennessä.

Viron parhaat matkakohteet - Kerran elämässä

Viro julistautui jälleen itsenäiseksi vuonna 1991, mutta venäläisjoukot poistuivat maasta yli kolmen vuoden neuvottelujen jälkeen vasta elokuussa 1994. Neuvostoliitosta irtauduttuaan Virosta tuli vakaa, demokraattinen valtio jo 1990-luvun lopulle mennessä. Se suuntautui vahvasti länteen 2000-luvun alkuvuosina: Viro liittyi puolustusliitto Natoon ja Euroopan Unioniin vuonna 2004, ja se otti käyttöön yhteisvaluutta euron vuonna 2011. Ekologinen jalanjälki Jos kaikki kuluttaisivat kuten Viro asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 4, 2 maapalloa.

Viro-luentosarja: Elämä suomalaisena Virossa

ViroMaantiede Viro on Baltian maista pienin ja pohjoisin. Sen rajanaapureita ovat idässä Venäjä ja etelässä Latvia. Idässä ja pohjoisessa Viroa ympäröi Itämeri. Pinta-alaltaan Viro on suunnilleen samankokoinen kuin Tanska, mutta siellä asuu vain reilu miljoona ihmistä. Kolmannes virolaisista eli noin 430 000 asuu pääkaupunki Tallinnassa, ja muita suuria kaupunkeja ovat perinteinen yliopistokaupunki Tartto, Venäjän rajan tuntumassa sijaitseva Narva sekä kuuluisa kesäkaupunki Pärnu. Virossa vallitsee manner- ja meri-ilmaston välimuoto, johon vaikuttavat esimerkiksi Atlantin ja siten myös lämpimän Golf-virran läheisyys ja Venäjältä tulevat mantereiset ilmavirrat.

Viron alue oli 1200-luvulta lähtien Itämeren suurvaltojen heittopussi. Se tuli saksalaisten ja tanskalaisten hallintaan 1200-luvulla, joskin virolaisten kapinointiin kyllästynyt Tanska myi alueensa saksalaisille 1300-luvulla. 1600-luvun suurvalta Ruotsi valtasi Viron alueen asteittain. Ruotsalaisvaltaa ei kestänyt kauaa, sillä Suuren Pohjan sodan päätteeksi koko Viro päätyi Venäjän haltuun. Maaorjuus lakkautettiin 1800-luvulla, ja samoihin aikoihin kansallisuusaate nosti päätään Virossa. Virolaiset perustivat vironkielisiä kouluja ja julkaisivat kirjallisuutta. Maan ensimmäiset laulujuhlat järjestettiin vuonna 1869. Vastareaktiona virolaisten kapinoinnille Venäjä alkoi venäläistää Viroa lakkauttamalla vironkielisiä instituutioita, kuten lehtiä ja koulutusta. Venäjän keisarikunta romahti vuoden 1917 vallankumouksissa, mikä loi sekasortoa myös Virossa.

[LIVE HD@@@] Viro Suomi elää 2022 29 heinäkuu 2022 | Profile

Virosta - Julkari